Pekonichilimuffinssit

Resepti on neljälle muffinssille.

Taikina:

• 2 dl jauhoja
• ripaus suolaa
• ripaus kuivahiivaa
• tilkka vettä

1. Sekoita aineet keskenään ja toimi kuten normaalin leipätaikinan kanssa (, sillä sellainenhan tämä on).
2. Jätä taikina kohoamaan noin puoleksi tunniksi.
3. Painele taikinasta ilmakuplat pois. Leikkaa taikina neljään osaan ja muotoile ympyränmuotoisiksi.
4. Asettele taikinakiekot muffinssivuokaan (itselläni on teflonvuoka) tiukasti reunoja myöten. Jätä hetkeksi kohoamaan.
5. Paista muffinssien pohjia 200 ºC:ssa alatasolla noin 5 min. (HUOM! Tässä vaiheessa täytteen on oltava jo valmis.)
6. Ota vuoka uunista ja jaa täyte tasaisesti jokaiseen pohjaan. Painele tiiviiksi ja laita takaisin uuniin noin 20 minuutiksi. Oikean ajan näkee sekä pohjan että täytteen pinnan väristä.

Täyte:

• 200 g pekonia
• 50 g juustoa
• 2 kananmunaa
• tuoretta chiliä haluamasi määrä

1. Jos käytät pekonisuikaleita, niin pilko ne. Itse käytin valmiita kuutioita. Paista pekoni pannulla.
2. Lisää pilkottu chili pannulle paistamisen loppuvaiheessa.
3. Sekoita pekoni ja chili juustoraasteeseen ja lisää vielä kananmunat.

Valmiit muffinssit näyttävät kutakuinkin tältä.

Juustofondue (alkoholiton)

Juustofondue patongin kera on herkullinen vaihtoehto illanvieton herkkupöytään. Tavallisesti juustofondue tehdään juustoista, valkoviinistä, kirsikkaviinasta ja mausteista. Itse halusin kuitenkin tehdä alkoholittoman version eikä sellaisiin ole oikein reseptejä tarjolla, joten jouduin hieman soveltamaan.

Juustofondue

• 200 g Emmental-juustoa
• 200 g Turunmaa-juustoa
• Ripaus mustapippuria
• Valkosipulinkynsi
• 1-2 rkl maissi- tai perunajauhoja
• n. 2 dl omenamehua
• 1-2 kananmunan keltuaista

Juustot ovat vain esimerkkejä ja niitä voi vaihtaa omien mieltymystensä mukaan. Omenamehu taasen on juurikin vaihtoehto valkoviinille. Kananmunan keltuainen ei perinteiseen fondueen kuulu, mutta alkoholin puute synnyttää sille tarpeen. Juusto rasvaisuutensa takia ei sekoitu veteen (eli omenamehuun), kun taas tavallisessa fonduessa valkoviinin ja kirsikkaviinan sisältämä alkoholi poistaa tämän esteen. Kananmunan keltuaista tarvitaan siis emulgointiaineena, eli se auttaa omenamehua ja juustoa muodostamaan tasaisen seoksen.

1. Halkaise valkosipulinkynsi ja hiero sillä fonduepadan pohja. Tämä estää juustoa palamasta kiinni padan pohjaan. Valkosipulin voi hienontaa ja laittaa fonduepataan mausteeksi.
2. Kuumenna omenamehu kattilassa kiehuvaksi ja lisää sekaan raastettu juusto vähän kerrallaan.
3. Lisää keltuainen sulaneeseen juustoon ja sekoita kunnolla.
4. Kun seos on tasainen, lisätään maissi- tai perunajauho kattilaan kylmään veteen sekoitettuna. Huomioi eri ohjeet maissi- ja perunajauhojen käytölle. Ohjeet löytyvät paketin kyljestä.
5. Lisää suurustettuun fondueen mustapippuri.
6. Kaada seos fonduepataan. Tarjoile esimerkiksi patonkikuutioiden tai vihannesten kanssa.

Suklaafondueen riittää lämmönlähteeksi kynttilä, mutta juustofondueen se on hieman liian vähän. Kannattaa siis käyttää fonduepadan virallista lämmönlähdettä polttonesteen kanssa, jotta juusto ei jähmety. 

Perinteinen ruisleipä

Perinteinen taikinajuureen leivottu ruisleipä. Jokainen sellaista maistanut tietää, että kaupan "ruisleipiä" ei voida edes ruisleiväksi hyvällä omallatunnolla sanoa. Tästä syystä päätin viime kesänä toden teolla opetella aidon ruisleivän leipomisen salat. Yritän parhaani mukaan avata ne myös teille lukijoille.

Ensin on tehtävä taikinajuuri tai hankittava se jostain muualta. Itse tein oman taikinajuureni vedestä, ruisjauhoista, parista palasta ruisleipää, tilkasta maitoa ja teelusikallisesta hunajaa. Eli edellä mainitut ainekset sekoitetaan keskenään ja astia jätetään lämpimään paikkaan vaikka leivinliinan alle. Itselläni on käytössä taikinatiinu, joka on paras vaihtoehto, mutta mikä tahansa muukin astia käy. Kun taikinajuuri on selvästi hapan ja kuplii, voi sitä käyttää leivontaan. On luultavaa, että juuri ei kohota ensimmäisellä leivontakerralla taikinaa mitenkään äärettömän hyvin - itselläni ei ainakaan. Parin leivontakerran jälkeen juuri alkoi vasta todella toimia, joten sen suhteen on oltava kärsivällinen. Sitten itse reseptiin...

Perinteinen ruisleipä:


1. päivän aamu:
º 1 litra vettä
º 2 tl suolaa
º n. 6 dl ruisjauhoja

Ensimmäisen päivän aamulla herätellään juuri (sillä oletuksella, että vanhan juuren on antanut kuivua astian reunoille; muuten tämän vaiheen voi ohittaa). Sekoita yllä mainitut aineet juuren kanssa ja jätä astia lämpimään. Astian virkaa ajaa käytännössä mikä tahansa kulho tms., mutta paras vaihtoehto on puinen astia/tiinu, sillä siinä taikinajuuri säilyy parhaiten kuivuessaan.

º n. kello 14:00 lisää ruisjauhoja n. 5 dl
º n. kello 21:00 lisää vielä ruisjauhoja n. 5 dl

2. päivän aamu:
º Levitä ruisjauhoja pöydälle ja kaada taikina astiasta. Alusta taikina. Taikinaa ei tarvitse vaivata, sekoita vain jauhot taikinaan. Alustaessa lisää jauhoja vähän kerrallaan, jotta taikinasta ei tule liian kovaa. Kokemukseni perusteella taikina on silloin paras, kun se palloksi muotoiltuna juuri ja juuri pitää muotonsa. Yhtä leipää kohden olen saanut vakiintumaan noin 8,5 dl jauhoja. Jauhojen määrä tosin riippuu jonkin verran jauhoista. Itse käytän karkeahkoa täysjyväruisjauhoa.
º Jaa taikina kahteen osaan ja muotoile palloiksi. Laita pellille kohoamaan leivinliinan alle ja kohota 4 tuntia.

Paistaminen:
º Lämmitä uuni 250 ºC. Laita leipä uuniin alatasolle. Paista 20 minuuttia.
º 20 minuuttia paistettuasi laske lämpötila 225 ºC ja jatka paistamista 40 minuuttia.

Omalla uunillani lämpötilat ovat 240 ºC ja 220 ºC. Paistoajat vastaavasti 15 minuuttia ja 30-35 minuuttia. Uunikohtaista vaihtelua on erittäin paljon, joten kokeilu on ainut mahdollisuus selvittää paras paistolämpötila ja -aika.

Alustettu leipä, joka on juuri laitettu kohoamaan. Ohjeesta poiketen kyseistä leipää ei ole muotoiltu palloksi.

Sama leipä 4 tunnin kohotuksen jälkeen. Halkeamista päätellen juuri on tehnyt tehtävänsä.

Samainen leipä paistamisen jälkeen. Näyttää juuri siltä, miltä ruisleivän pitääkin.

Vaivaamaton leipä (no-knead bread)

Vaalean leivän leipominen on ruisleivän leipomista helpompaa, mutta siihenkin löytyy monta eri tapaa. Tässä on resepti mielestäni helpoimpaan tapaan; joskaan ei nopeimpaan. Aikaa menee yksi päivä, mutta lopputulos on tuon odotuksen arvoinen. Lisäksi leivän leipominen tällä tavalla on äärettömän yksinkertaista ja helppoa, joten aloittelevat leipojatkin onnistuvat varmasti.

Taikina:

• 8 dl vehnäjauhoja (osaksi voi myös käyttää esim. ohrajauhoja, ruisjauhoja tai täysjyvävehnää)
• 4 dl vettä (kylmää)
• 1½-2 tl suolaa
• n. ½ tl kuivahiivaa

Ohje:

1. Sekoita jauhot, suola ja kuivahiiva kulhossa.
2. Lisää joukkoon kylmä vesi.
3. Sekoita (sekoita sen verran, että vesi ja jauhot ovat juuri ja juuri sekoittuneet - älä siis vaivaa).
4. Peitä kulho esimerkiksi muovikelmulla.
5. Anna taikinan olla kulhossa huoneen lämmössä 12-18 tuntia.
6. Kaada taikina kulhosta hyvin jauhotetulle leivinpaperille.
7. Painele taikina ohueksi levyksi siten, että ilmakuplat puhkeavat.
8. Ota levyn reunoista kiinni ja taita ne keskelle. Toista.
9. Jauhota taikinan pinta, laita päälle leivinliina ja anna kohota 2 tuntia.
10. Laita uuninkestävä kattila/pata uuniin ja laita uuni kuumenemaan 225ºC.
11. Kun uuni on kuuma, ota kattila pois uunista ja kumoa taikina leivinpaperin päältä kattilaan. (Mitään voitelua ei siis tarvita.)
12. Laita kansi päälle ja paista (alatasolla) 30 minuuttia.
13. Kun leipä on ollut uunissa 30 minuuttia, ota kansi pois ja paista vielä 20 minuuttia.
14. Ota leipä uunista ja anna olla leivinliinan alla jonkin aikaa. (Mitä kauemmin, sen helpompi leikata. Pakkohan ei ole odottaa yhtään.)

Jos haluaa leipoa esimerkiksi valkosipulileipää, niin tämä resepti on mitä parhain vaihtoehto sellaiseen. Lisää vain haluamasi määrä murskattuja valkosipulinkynsiä taikinaan heti aluksi, jolloin koko leipä saa hyvän valkosipulin maun.

Vaihe 3: Aineet sekoitettuna keskenään

Vaihe 6: Taikina kumottuna leivinpaperille

Valmis leipä

Ja sisältä...

...ja uudestaan